Mikä se on?
Scoop.it! –sivustolla
kenen tahansa on mahdollista jakaa internetistä löytämiään artikkeleita ja mitä
tahansa materiaalia. Sivustolta voi hakea aihealueittain tietoa lähes tulkoon
mistä tahansa. Kysymyksessä on kuitenkin asiantuntijaverkosto, jossa tarkoituksena on jakaa viimeisintä tietoa siten, että joku on jo perehtynyt julkaistavaan aineistoon. Kuraattori on sivuston rekisteröitynyt käyttäjä, joka valitsee
manuaalisesti haluamaltaan aihealueelta materiaalit ja julkaisee ne uudelleen
omalla Scoop.it!-sivullaan. Sivusto kerää netistä syötteenä avainsanojen
perusteella esimerkiksi Googlesta mahdollisia kiinnostavia otsikoita, joista kuraattori voi valita
haluamansa, mutta periaatteessa on mahdollista julkaista mikä tahansa relevantti nettisivu. On myös mahdollista julkaista uudelleen jonkun toisen kuraattorin
kiinnostava löytö. Lopputulos muistuttaa verkkolehteä.
Kuraattori saa sähköpostiinsa päivittäin tiedon paitsi
omasta aktiivisuudestaan niin myös seuraamiensa julkaisijoiden toiminnan. Pian
kuraattori huomaakin olevansa osa kasvavaa verkostoa: kommentteja voi tulla läheltä ja kaukaa, vaikkapa toiselta puolelta maailmaa. Aktiivinen kuraattori saa pian itselleen seuraajia
ja kommentteja.
Mitä se antaa?
Scoop.it! muodostaa samoista aiheista kiinnostuneiden
käyttäjien yhteisön, jonka jäsenet voivat valita, keitä seuraavat.
Seurattavat ovat siis oikeita henkilöitä tai yhteisöjä, eivät vain aiheita. Julkaisuja on
mahdollista kommentoida: sekä kuraattori että hänen seuraajansa voivat vaihtaa
ajatuksia. Mielipiteidenvaihto liittyy aina yhteen julkaisuun kerrallaan, mikä
tiivistää keskustelua ja ohjaa pysymään aina käsiteltävässä aiheessa. Siksi keskustelua
on myös helpompi seurata toisin kuin esimerkiksi Twitterissä, jossa
twiittaukset limittyvät toisiinsa aikajärjestyksessä.
Omat Scoop.it! –sivuni ovat nimeltään Ope IT ja toinen Teacher IT. Alkuperäinen ideani
oli, että keräisin ensimmäiseen suomenkielisiä ja jälkimmäiseen
englanninkielisiä aineistoja, mutta toisin kävi: Ope IT sisältää julkaisuja
molemmilla kielillä. Tällä hetkellä olen
erityisen kiinnostunut iPadin opetuskäytöstä, siksi yritän löytää esimerkiksi
hyvien appsien esittelyjä. Jaan löytöni
muiden samasta aiheesta kiinnostuneille. Seuraan itse mm. Scoop.it!:n tunnetuinta
suomalaista eli Timo Ilomäkeä, jolla on
Scoop.it! on minulle ennen kaikkea oman ammatillisen
kehittymisen väline ja ehtymätön tiedonlähde. Minun ei kuitenkaan tarvitse etsiä kaikkea esimerkiksi googlettamalla, vaan Scoop.it!:n hakukone suodattaa valintojeni mukaisesti ehdolle julkaistavaa. Avainsanat, joita käytän minulle
tarjottavien materiaalien suodattamisessa, ovat iPad, mobiilioppiminen, tvt,
it, sosiaalinen media, opetus, IT, social media, high school, inquire based
learning, information seeking, apps, iPad mini ja learning apps. Toisaalta voin lukea jonkun
muun valitseman jutun. Voin muokata avainsanojani toisenlaisiksi milloin
tahansa tai luoda kokonaan uusia kuratoitavia aiheita.
Miten pääsee alkuun?
Ensiksi sivustolle rekisteröidytään käyttäjäksi, sitten voi
ryhtyä miettimään oman Scoop.it! –sivunsa otsikkoa ja avainsanoja. Seuraava
vaihe on lähteiden valinta. Etusivulla voi myös hakea muita kuraattoreita,
joiden aiheista on kiinnostunut. Seurattavat sivut avautuvat automaattisesti
käyttäjän kirjautuessa palveluun. Julkaisunsa voi jakaa myös Fcabookissa,
Twitterissä tai LinkedInissä.
Palvelun peruskäyttö on maksutonta, tarjolla ovat myös maksulliset versiot, Scoop.it Pro todellisille asiantuntijoille ja Business yrityksille.
Palvelu on englanninkielinen, mutta varsin yksinkertainen.
Ilkka Olander on laatinut erittäin tyhjentävän kuvauksen
Scoop.it –kuratoinnista Sometek.fi-sivulla, kannattaa tutustua! Tervetuloa myös minun
seuraajakseni!
Taidanpa ryhtyä ;)
VastaaPoistaErittäin selkeä esitys...olen muutaman tyypin Scoop.it-julkaisuja klikkaillut Twitterin kautta kun niitä on mainostettu.
Kouvolan suunnalla on mielestäni vain yksi "some-aktiivinen" lukion rehtori, Kari Rajala.
http://www.scoop.it/t/rehtorielamaa
Itse olen eri lukiossa, sellaisessa, jossa päätettiin syksyllä että kännykät on oltava repussa ja osa opettajista ihmettelee, mikähän se iPad olikaan.
Alkuvaikutelma on hieman sekava; miten selataan, missä kommentoidaan. Mutta taidan uskaltautua tekemään oman lehdykäisen ja tulla seuraamaan sinun iPad-kuratointejasi.
Uuden oppiminen vaatii usein jonkin verran "jumppaamista". Sosiaalinen media tunkee sisään ovista ja ikkunoista. Monet uudet palvelut tuntuvat ainakin aluksi erittäin sekaville ja vaikeasti haltuunotettaville. Mielenkiinto loppuu usein siihen, että kallista aikaa kuluu "sovelluksen" käyttöönottoon ja erityisesti uuden palvelun käyttöön tutustumiseen, ja siihen, että osaa ottaa palvelusta mahdollisimman suuren hyödyn irti. Aika ei yksinkertaisesti tunnu riittävän, ja vanha ja varmatoiminen (?) sähköposti ajaa heposti uusien ja todennäköisesti myös tehokkaampien mahdollisuuksien edelle.
VastaaPoistaTerhiD:n havainnollinen esitys kertoo jälleen uudesta mahdollisuudesta, palvelusta, jolla voi tehostaa omaa työskentelyään. Tehokkuus ja tuottavuus - nehän ovat tätä päivää, ja seuraavat kaikkialle (ainakin melkein), myös opettajan työhön.
Itselleni heräsi ajatus, että "kuraattorin" palveluihin on pakko tutustua - siis positiivinen pakko.
Kitos Terhi! Innostavan juttusi ansiosta ansiosta minäkin löysin monta hyödyllistä artikkelia! Kuten Ari sanoi, tämä helpottaa kovasti. Samalla tuli luotua profiili twitteriin.
VastaaPoistaNämä esittelyt ovat olleet todella hyödyllisiä!
Raija
Scooppi(kin) on ollut mielessä monta kertaa, lähinnä noiden uusien sivustojen löytämiseen ja arkistointiin.
VastaaPoistaNyt löydän uusia sivuja lähinnä stumblen avulla ja silläkin voi arkistoida mielenkiintoiset sivustot (mutta harvemmin niitä kuitenkaan käytän uudestaan). Muutenkin todella harva www-sivusto löytö on sellainen, mitä käytän uudestaan.